tiistai 1. tammikuuta 2013

Joulu Riikassa

Hyvää uutta vuotta. Meillä 2/3 koiraa pelkää raketteja ja isäntä on töissä. Itse siis harrastan näitä televisio ja internetpainotteisia vuoden vaihteita ylhäisessä yksinäisyydessä. Tai eihän tää nyt niin yksinäistä ole, kun koirat liimaantuvat kiinni kylkeen. Vanhimman koiran kanssa tuli aikanaan ihan ulkoiltua vuoden vaihteen räiskeessä ja katseltua yhdessä raketteja. Tai koira yleensä kyllä keskittyi lumen syömiseen. Tuo meidän nuoriso on valitettavasti vähän toista kaliberia.
Nyt kun pahin maailmanlopun meininki alkaa olla ohi ja nelijalkaisetkin ovat jo vähän rauhoittuneet, päätin palata hetkeksi jouluun.
Ei olla Sedän kanssa montaa joulua vietetty erossa, vaan yleensä kutsutaan perhettä meille joulunviettoon. Tänä vuonna kuitenkin päätin karata merille seurassani äitini ja sisaren teini-ikäiset pojat. Risteiltiin Riikaan, vierailtiin paikallisella joulutorilla ja syötiin Charlie’s Pizzassa hyvän pitsan lisäksi myös niitä aivan ihania pelmeneitä. Kunnollisia saanee vain itäisistä naapureistamme, viimeksi herkuttelin juustokastikkeessa uitetuilla nötösillä Liettuassa.
Olen ajanut (tai ajokortittomana lähinnä toiminut kartanlukijana) Tallinnasta Puolaan. Eli toisin sanoen käynyt Latviassa ennenkin, mutta Riika oli uusi tuttavuus. Kaupungissa oli jotain rujolla tavalla viehättävää. Joulupäivänä kadut olivat autiot, mutta joulutorilla oli lämmin tunnelma. Päällimmäiseksi jäi mieleen erikoinen harmaus. Toki ilmakin oli harmaa ja sateinen, mutta väitän silti, että Riikan värimaailma oli ihan eri paletista kuin minkään suomalaisen kaupungin väritys. Oli kuin koko kaupunki olisi maalattu vesivärein. Tykkäsin siitä tunnelmasta kovasti.
Laivalla ajoittainen keinuminen pääsi vähän haittamaan tunnelmaa eikä maailma ole vieläkään näin viikon jälkeen lakannut aina välillä huojahtelemasta (kiitti tärykalvontapaiseni). Siskonpoikien risteily kului pääasiassa Guitar Hero peliä pelaten, mikä kävi kalliiksi tädin kukkarolle. Kivaa oli, mutta ensi jouluna pysyttelen kotona.


Puistossa puut olivat saaneet lumiukkopuvut.




Jotenkin maisemasta tuli mieleen nukkekoti.





Tämä oli ilmeisesti jonkunlainen kulkukissojen hyväntekeväisyyskeräys. Tekstit olivat kaikki latviaksi, joten ei ihan käynyt ilmi, mikä oli homman nimi. Rakennelma oli kyllä hieno ja jokaisesta pienestä ikkunasta näki erilaisia kissa-aiheisia patsaita yms. Toivottavasti taskunpohjalta kaivetut kolikot menivät hyvään tarkoitukseen.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti